Rahasta nauttisi enemmän, jos sen kuluttamiseen menisi yhtä pitkä aika kuin sen hankkimiseen. E.W. Howe

Kirjoittaminen on tapa puhua joutumatta keskeytetyksi.
Jules Renhard

Sivustakatsojat näkevät usein enemmän kuin pelurit.
Francis Bacon

lauantaina, syyskuuta 11

kolmen viikon työsimputusta...kukkaruukku...

Taas on viikko vierähtänyt ja en ole ehtinyt koneelle. Kaikki energia ja voimat menevät nyt tuolla työpaikalla kestämiseen ja ratkaisun löytämiseen. Viikolla ei millään jaksa olla koneella.


Esimerkki viikon kulusta: Jos kysyn jotakin, niin hän käskee ajattelemaan itse, vaikka hänen tehtävänsä olisi neuvoa. Hän ei tervehdi, vaan katsoo vihaisen ja kiukkuisen näköisesti. Hän valittaa ympäriinsä musta ja ihmiset toisensa jälkeen katsomat mua omituisesti eivätkä enää moikkaa. Joten tosi "kivaa".

Kolme viikoa olen tätä helvettiä kestänyt ja en todellakaan tiedä, jaksanko enää kauan. Yritän itse olla asiallinen, mutta ei se auta kuin hetkellisesti. Hän on siirtynyt sellaiseen tyyliin, ettei siihen oikein voi sanoa, että ei hyväksy.

Hän tuo kaikki virheversiot mulle. Silloin hän puhuu mulle ja aina kaikki virheet ovat mun vika. Mitään perehdytystä en saanut ja olen saanut onkia työstä tiedot keneltä milloinkin.

Nyt hän eristää mua muista ja kohta varmaan he eivät uskalla puhua mulle, kun pelkäävät tätä ihmistä. Hän suuttuu helposti ja on kovaääninen. Hän valittaa koko ajan.

Voinhan mä kertoa esimiehelleni. Ei kait se ainakaan pahemmaksi muuta, kun tilanne pahenee koko ajan muutenkin.

On se vaan kiva siirtyä toisesta p:sta työstä toiseen. Hyvä kun olin siitä edellisestä simputuksesta selvinnyt, niin sitten tämä.

Olin ollut tuolla joskus töissä ja silloin siellä oli ihan normaali työilmapiiri. En tajua, mikä työelämää oikein vaivaa, kun on tällaisia työpaikkoja. Ei ennen vuotta 2000 tällaista tarvinnut kokea.

3 kommenttia:

  1. Voisit miettiä ajatuksella, että mitä jos tilanne jatkuu samanlaisena viikon. Miltä tuntuu? Mitä jos tilanne jatkuu samanlaisena kuukauden, miltä se tuntuisi? Mitä jos sama jatkuu vuoden, missä kunnossa itse olet?

    Tiedät itse miten pitkään jaksat olla samanlaisessa tilanteessa.

    Sitten voisit pohtia, mikä en ensimmäinen asia, jonka itse pystyt tekemään, jotta tietäisit tehneesi selviytymisesi eteen jotain? Mikä olisi pienin mahdollinen oma toimintasi?

    Tee se. (se voi olla esimerkiksi esimiehen luokse meneminen ja asian rauhallisesti kertominen ajatuksella miltä sinusta tuntuu juuri nyt, jos se sinusta tuntuu parhaimmalta vaihtoehdolta).

    Mutta se, että katsot asiaa vähän ulkopuolisesti, miten kauan tilanne saa jatkua, mitä sinun tulisi tehdä asian selvittämiseksi on ehkä jokin ratkaisu.

    Sinä tuskin pystyt vaikuttamaan siihen henkilöön, joka tekee olosi kurjaksi työpaikallasi. Sinä voit vaikuttaa kylläkin siihen, mitä ajattelet ko. henkilöstä. Ko. henkilö on itse vastuussa omasta itsestään ja tekemisistään. Esimiehen tehtävä olisi hoitaa työt siten, että jokaisella on mahdollisuus tehdä työnsä rauhassa ja niin hyvin kuin mahdollista.

    Minulla on myös omakohtaista kokemusta, joten en puhu ihan lämpimikseni. Tiedän kuitenkin, että jokin ratkaisu parempaan on olemassa. Sinä tiedät sisälläsi sen mikä on ensimmäinen itsellesi sopiva ratkaisumalli ja sen jälkeen näet taas seuraavan mahdollisuuden mennä kohti parempaa.

    Tiedän, ettei tilanteesi ole helppo. Toivon sinulle kaikkea hyvää ja voimia tähän tilanteeseen.

    VastaaPoista
  2. Niinpä yhdyn edellisiin viisaisiin neuvoihin. Mutta voithan kokeilla esimiehen luokse menemistä. Ja jos ei auta, niin etsisit uuden työpaikan. Tuskin tuollaista kauan aikaa edes kestät, joten ajattele nyt itseäsi ja omaa elämääsi! Olet vielä nuori. Minä olen kokenut samanmoista silloin kun olin töissä ja tunsin itseni syrjityksi juuri kuten itse kerroit, jtoen et ole ainoa. Mutta voimia sinulle ja lämmin halaus! Kyllä asiat vielä järjestyy hyvinkin päin! Jaksat vaan uskoa!

    VastaaPoista
  3. Birgitta, kiitos tuesta ja neuvoista.

    Mietin koko ajan, mitä kannattaisi tehdä. Mikä olisi järkevintä ja miten itse jaksaisin paremmin.

    Tämä on määräaikainen työ, ehkä tämän vuoden loppuun. Ellei hän nyt sitten laita mua aikaisemmin pihalle, kun on tämä tilanne.

    Katselen muita työpaikkoja kyllä. Vielä ei ole mitään sopivaa löytynyt.

    Ainakin olen kirjannut tapahtumia paperille ja voin tarvittaessa näyttää pomolle tai työsuojelupiirille.

    Joskus vaan tällainen tapahtuma lamaa täysin eikä osaa toimia mitenkään. Eihän tämä hyvä tilanne ole ja pomo oli jo tänään outo. Tuolla on näköjään muutenkin ihmiset vähän erikoisia. Liekö ollut liikaa muutoksia lyhyen ajan sisällä.

    Helena, kiitos myös sulle tuesta ja sanoistasi. Niin, ei kait sitä terveyttään kannata työpaikan takia menettää. Voimiahan tuo paikka vie ja meinaa tulla vainoharhaiseksi.

    Katson tilannetta ja mietin, mitä tehdä, kunhan olen levännyt.

    VastaaPoista