Tein uuden kuvamuokkauksen ja tästä tuli aika synkän näköinen.
Tänään oli aika ristiriitainen olo kaikeinkaikkiaan. Tämä häirikkö puhui mulle ja heitti niin iloista juttua. Vastasin ihan noirmaalin asiallisesti, mutta kyllä mä vaistomaisesti olen varuillaan, vaikka en siinä tilanteessa tajua, mikä sen mussa aiheuttaa. Ehkä se, että hän teestentelee tai jotenkin yrittää liikaa. Ihan kuin se ei olisi aitoa. Sen huomaa hänen elekielestään.
Kait hänelle on sanottu jotakin ja ehdin olla muutaman päivän toisessa työpisteessäkin. On kyllä ollut taistelua koko työhön meno tai ainakin koko päivän siellä työssä pysyminen.
Tänään tuli parempi olo, kun olen lukenut taas paljon ja rauhoittelin itseäni aamulla, että eletään päivä kerrallaan ja voin mä samalla katsoa muita työpaikkojakin ja tarvittaessa sitten lähteä vaikka tylyn vauhdikkaasti. Velathan pitävät mut työssä kiinni.
Kirjojen mukaan ei kannata odottaa mitään tukea keltään työpaikallani. Tai on kuulema erittäin harvinaista, että kukaan tulisi kiusatun puolelle, kun pelkäävät, että itse voivat joutua samanlaiseen pätsiin kuin mä.
Pomolle en ole puhunut. Lienee jotakin huomannut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti