Kumman sä haluat, tytön vai pojan?

Kumman sä haluat, tytön vai pojan?


Ankkojen peuhua seuratessa tuli mieleen oma aktiivinen aikani. Mitenköhän purisi tällainen ilmoitus:

• Halutaan tavata mies, joka kestää tyttöystävänään ainaisesti väsynyttä ja satunnaisesti siivoavaa.
• Tutustuminen omalla vastuulla.
• Luvataan ainaista analysointia, kovia kävelylenkkejä, leffailtoja, Hesan eri nähtävyyksissä ramppaamista ja hellyydenkipeyttä.
• Turha toivoa energista ja laihaa siivous- ja sisustusihmettä, joka määrää kaapin paikan.
  

( Teksti on liiottelua enkä tuollaista ilmoitusta laittaisi ikinä. On vaan kiva joskus liiotella ja heittää herjaa. Tuleepahan käsiteltyä vaikeita aiheita näinkin.)

Värikokeilu... kone käynnissä pitää...

Nyt olen sitten uudella koneella, jonka aion maksaa osamaksulla. Pakko olla tietokone, että voi laittaa tänne kuvia ja etsiä kaikkea tietoa. Ja olisi noita työpaikkojakin hankala etsiä kirjaston tai työkkärin koneella.

Eihän mulla siis varaa tähän olisi ja mulla olisi suunnitteilla vähentää velkoja eikä lisätä, mutta tämän ostoksen koen pakolliseksi. Tv:kin vetää viimeisiään. Se on jo 15 vuotta vanha ja kuva on hyvä, mutta en tiedä, kuinka kauan se jaksaa vielä toimia. Niinhän sitä sanotaan, että silloin koneet hajoavat, kun eivät saisi.

Olo on väsynyt, vaikka on lämmin kesäilma ja pitäisi mennä ulos. Kesä aiheuttaa ristiriitaisia tunteita. Toisaalta on sellainen tunne, että pitäisi käydä joka paikassa ja olla paljon ulkona ja toisaalta silloin tulee sellainen uupunut olo ja ei jaksaisi millään. Mä kun en ole oikein Suomen helteen ystävä. 20-22 asteen välillä on ihan hyvä. Sitten kun se menee yli 24, niin sitten tulee kuuma ja nihkeä olo.

Kuvana vanhaa kokeilua. Olen yrittänyt löytää kuvia, mitä laittaa esille. Tästä kuvasta pidän edelleen. Siinä on sellaiset pirteät värit.

Ankat halusivat toivottaa hyvät juhannukset

Ehdinpäs laittaa tähän kuvia ennen kuin kone tilttaa, jippii.

Tutut ankat toivottavat munkin puolesta: Oikein mukavaa ja rentouttavaa juhannusta!

kaupunkijuhannuksen viemää....

Mahdollisesti ensi viikolla ratkeaa tämä koneasia. Toivottavasti sitten pääsen olemaan normaalisti koneella ja laittamaan kuvia. Tällä hetkellä koneellani ei voi olla kuin viitisen minuuttia ennen kuin se alkaa hurisemaan. Joten siinä ei ehdi miettimään yhtään mitään. Eikä muokkailemaan noita kuviakaan.

Juhannuksen vietän kaupungissa. Tosin mikäs täällä on viettäessä, kun nythän täällä on melkein yhtä hiljaista kuin maalla, kun suurin osa ihmisistä ovat maalle livahtavaneet.

Kaupungin hyviä puolia:

• ei ole liian hiljaista tai yksinäistä, kun on koko ajan hälyä ympärillä (taitaa olla vaan harvojen huvia tuo hälystä nauttiminen)
• ilman autoakin voi matkustaa ja jopa ilman pyörää
• kaupungissa viheralueita arvostaa vielä enemmän kuin maalla ollessaan
• kulttuuri on lähellä eli leffassakin voi käydä

Juhannus on mulle olemista, lukemista, siivousta, kävelylenkkejä ja hiljaisuuden etsintää.

tietokone tärkeä on... kaikenmaailman johtopäätöksiä

Tässä näkee, kuinka riippuvainen sitä on tietokoneesta, kun juoksee kirjastoon kirjoittamaan omaan blogiinsa.Oma kone kun puhisee sen verran lujaa, että naapuri jo naputti. Menee tosiaan hermot. Voinhan mä täällä kirjastossa kirjoittaa, mutta laskut ja työpaikat sun muu virallinen onkin sitten hankalanpaa kirjaston koneella hoitaa.

Tähän tekstin lomaan ei tule kuvia, kun olen vieraalla koneella, mutta edellisissä postauksissa on noita vesikukkakokeiluja. Ne kokeilut ovat vähän piristäneet mieltä, kun tämä koneasia käy tosiaan hermoille. Jos olisin töissä, niin enhän niin paljon koneella ehtisi ollakaan, mutta nyt tietokone on henkireikä ja ikkuna maailmaan.

Luin jutun, jossa joku (olikohan se kansanedustaja) kokeili kuukauden olla työkkärin peruspäivärahalla. Hän oli sitä mieltä, että hyvinhän sillä toimeen tulee. Ei siinä mitään, jos joku haluaa tehdä kuukauden kokeiluja, mutta pitääkö siitä kuukauden kokeilusta sitten toitottaa, että hyvinhän tuolla pienellä rahalla toimeen tulee. Hänen mielestään kun työttömällä ei saisi olla tv:täkään.

Siivoaminen järjen vie...

Olen pessyt tämän aamun olohuoneen ikkunoita ja pyyhkinyt pölyjä ja yrittänyt taas keksiä, kuinka muokata tästä asunnosta vajavaisilla sisutuskyvyillä ja vähillä rahoilla kivan näköistä. Ei tämän hienoa tarvitsisi olla, kunhan olisi sellaista nättiä ja kotoista.

Mutta nyt olen ihan puhki ja kypsä, kun tuntuu, ettei tästä tule ikinä valmista enkä saa tästä mielesemmän näköistä, vaikka kuinka yritän. Tätä hommaa kun piisaa, vaikka yksin asuukin.

Parvekkeelle laitoin taas uuden kokeilun Näitä on hauska tehdä, jos vaikka jossakin vaiheessa edes parveke olisi mieleinen. Jossakin sisustuslehdessä näin noita kukkia laitettuna vesiastiaan. Näyttivät niin kivoilta, niin ajattelin yrittää.

Parveketerapian jatko-osa

Parveketerapia jatkuu. Tällä kertaa kokeilen lisätä parvekkeelle sisustuskiviä ja pienen vesiastian. Laitoin kaikki samalle sivulle, kun tuosta katson aina parvekkeelle. Tiedä sitten, miltä näyttää, mutta onpahan ainakin vaihtelua ja omalle parvekkeelle saa kait laittaa ihan mitä haluaa, heh.

Jos haluaa sitten katsoa kunnon asetelmakuvia, niin niitä löytyy Itkikseltä.

unessa Ranskaan...

Taas näin viime yöni ihan kummaa unta. Olin menossa Ranskaan palkkatukipaikkaan. Siinä unessa oli mahdollista valita eri paikkoja ja mä valitsin Ranskan paikkoja.

En kyllä ihan ymmärrä. En osaa sanaakaan ranskan kieltä, joten en varmaan heti ensimmäiseksi menisi sinne työharjoittelu/kokeilu tai normaaliin paikkaan. Valitsisin maan, minkä kieltä osaan mielummin. Huh.

Muutenkin on sellainen olo, josko jotakin uutta tapahtuu työrintamalla. Pitää vaan toivoa, että tie tai polku aukeaisi ja tiedän, mihin päin suunnistaa.

Elämä on täynnä pieniä yllätyksiä ja pieniä valintoja.

Kaislaa, sorsaa...

Nämä kuvat olen saattanut laittaa esille ennenkin, mutta ajattelin silti näyttää nämä. Tuo kaislakuva on mun suosikkikuvani nykyään, vaikka ensin luulin, ettei se edes onnistunut.






Kävin vähän ulkoilemassa ja tuulettamassa ajatuksia. On sellainen lempeä ilma, vaikka tuulee. Ei ole lämmin eikä kylmä ja on silti kesäistä.

Parveketerapiaa...

On olemassa puutarhaterapia. Mulle se muoto on parveketerapia. Tässä joitakin kokeiluja.

Orvokit ovat räjähtäneet kasvuun. Kauniita ovat. Tuo lajike näköjään on rehevä versio.

Laitoin MustasilmäSusanna ajoissa ruukkuihin. On ollut niin kylmät ilmat, että ei ole hyvin lähtenyt kasvamaan.

Mulla on myös muutama Koristekurpitsa parvekkeella.

Herneetkin kasvavat amppelissa.

Mulla tämä kasvien hoito on tällaista kokeilevaa.

Valokuvatorstain 171. haaste

Valokuvatorstaissa haasteena on Matkan varrelta.

Törmäsin näihin hevosrattaisiin erään kerrostalon pihalla. Ovat nyttemmin kukkapurkkina. Kiva nähdä pala maaseutua kaupungissa.

Mistä saavat sen itsevarmuuden?...

Olen miettinyt tässä, että mitäköhän tekisi seuraavaksi. Josko kouluttautuisi vai mihinköhän sitä ponnistaisi. Tosin nykyään ei taida tarvita enää koulutusta.

Ei tarvitse kuin osata väärentää paperinsa, niin johan pääsee vaikka lääkäriksi(lehdessähän oli juttua siitä epäpätevästä lääkäristä, joka jäi kiinni vasta vuoden päästä. Hänellä oli väärennetyt paperit) tai opettajaksi(opettajanakin voi näköjään toimia ilman pätevyyttä. Riskinä tietty kiinni jääminen.) tai lentäjäksi(luin lentäjästä, joka oli opetellut lentämään simulaattorissa ja pääsi toimimaan kymmenen vuotta ennen kuin jäi kiinni. Ei joutunut kertaakaan onnettomuuteen ja siksi rangaistus pienempi).

En tiedä, onko näitä tapauksia ennen ollut, mutta nykyään näköjään voi lukea lehdestä ihmisistä, jotka pääsevät töihin ilman pätevyyttä. Mistäköhän saavat sellaisen itsevarmuuden yrittää? Ja onko se sen väärtti?

Ruskea ruusu...seinä...

Ruusu kokeilevalta kaudeltani.

Ratkaistavia pulmia:

• Tietokone sekoilee, joten yrittääkö viedä sitä korjattavaksi ja olla ilman konetta viikkoja vai yrittää ostaa uusi. Hm.
• Yleensä sade rauhoittaa, mutta nyt on sellainen tympeä ja stressaantunut olo. No, ainoa lohtu on se, että yleensä tämä olo muuttuu jossakin vaiheessa paremmaksi. Sitä odotellessa.
• Tulevaisuus on ihan liian auki ja ei todellakaan tiedä, mihin ponnistaa. Johonkin suuntaan olisi vaan lähdettävä, ettei jähmety vain paikoilleen. Mitään ei tapahdu, jos ei jotakin yritä, hm.

arkea...

Näköjään sitkeys palkitaan. Kävin nimittäin pankissa selvittävässä tuota lyhennysasiaa. Kauan se kesti, mutta nyt ainakin sain kaikki sopimani asiat paperille, johon hyvä vedota, jos ei sitten menekään ensi kuussa oikein(toivottavasti ei tarvitse selvittää tuota asiaa enää).
Yksi asia hoidettu siis.

Teki eilen mieli lettuja eikä mulla ollut kananmunia. Löysin keittokirjasta reseptin ilman kananmunia. Siinä piti laittaa soijajauhoja, joita mulla ei sitten ollut. Laitoin vähän perunajauhoja ja ihan hyviä lettuja tuli.

Outoa toimintaa...ankat piristivät jälleen...

Outoa toimintaa:

• Pankin kanssa sovitaan puhelimitse, että voin maksaa kolme kuukautta korkoja. Seuraavassa laskussa sovitusta ei näy jälkeäkään. Näin käynyt jo kaksi kertaa. Hm, missäköhän vika?
• Ostamani rintaliivit alkavat purkautua. Pitänee mennä näyttämään niitä myyjälle ja katsotaan sitten, miten käy. Ne ovat kyllä mun ainoat istuvat liivit. Mitäköhän sitten käyttäisi?
• Herään puoli viideltä tai kuudelta enkä saa sen jälkeen unta. Kerrankin kun saisi nukkua, niin ei vaan pysty nukkumaan. Harmittaa.

Onneksi sentään ankat järjestivät mulle pientä piristystä. Alkoi huvittaa, kun toinen leikki ihan selkeästi piilosta ja toinen esitteli sulkaansa.

lupaako kysymään...mikä taimi...Pionimuokkaus...

Nyt mä olen taas ihan pihalla. Kaikenmaailman lehdissä iltapäivälehdissä sun muissa saattaa olla sama uutinen, mutta en olekaan sitten varma, saako sitä lainata itselle, vaikka mainitsisi lähteenkin. Ne tiedothan ei mene esim. tässä blogissa mihinkään kaupalliseen käyttöön, mutta julkiseen kylläkin, hm.

Tai mistäköhän tällainen tavallinen tallaaja sitten kysyisi luvan ja liekö ovat maksullisia. Tai voinkohan mä ottaa kantaa ja käsitellä asioita oman elämän kannalta, jos aihe liippasee läheltä.

Innostuin laittamaan erilaisia siemeniä multaan. Siinä innostuksissani unohdin merkata ruukut. Nyt mulla on itänyt tällainen kasvi. Onkohan tämä nyt sitten se Hyasinttipapu, kun sellaisiakin siemeniä idätin?

Muokattu Pioni.

Ruusu..puoli seitsemän....

Tämän päivän kukkana olkoon ruusu ja vielä punainen ruusu, johon on lisätty vähän syvyyttä. Ripaus muokkausta tekee ruususta omanlaisensa.



Ensimmäisen kerran elämässä mä nousen aikaisin ylös vapaaehtoisesti. Menen kahdeltatoista illalla nukkumaan ja herään puoli seitsemän. Ja kun kerrankin saisi nukkua, niin ei nukuta.

Olen tottunut siihen, että mun unirytmi menee sekaisin, jos olen vähänkin pitemmän aikaa vapaalla. Nyt tämän olkasairauden jälkeen olen alkanut herätä aikaisemmin kuin koskaan. Liekö näillä mitään yhteyttä toisiinsa.

Ja aina yhtä mielenkiintoinen ostaminen: rintaliivit. Siinä meinaa huumori sun muu loppua, kun yrität löytää sopivaa ja mikään ei istu. Järkyttävänpää on vielä huomata näin isopovisena, että rintavarustus on kasvanut vielä entisetään, nyt mulle käy 80 F.

Nykyelämän älyn kohottaja...bakteeri...Liljaa...

Kyllä nämä tutkimukset ovat sitten mielenkiintoisia. Otetaan esim. tuo bakteeritutkimus. Vaikuttaa kuulema niin, että ahdistus lievenee ja oppii paremmin. Suunnittelivat viisaat miehet, että laitettaisiin oppilaat välitunnilla bakteerin lähettyville, jotta sitten oppisivat nopeammin ja helpommin.

Hm. Harmi, kun ei käy ihan mikä tahansa bakteeri. Johan tässä luonnostaan altistuu kaikenmaailman bakteereille kotona tai ulkona ollessaan. Ehkä ne munkin hetkittäiset älynväläykset johtuvat jostakin bakteerista.

Ja muuttaahan tuo löytö muutenkin ajatuskulkua esim. perimästä. Ennen sanottiin, että kun ei perinyt tarpeeksi hyviä geenejä (kun oli vaikea oppia jotakin), niin nykyään voi sanoa, että ei ole altistunut tarpeeksi tuolle bakteerille (että olisi älykäs tai voisi oppia nopeasti ja helposti).

Kesä voi olla...koristeomenapuu...

Kesä on täällä taas.

Kesä on mulle :

• tuoksuja, ilmassa voi olla ukkosta tai sateen tuoksua tai vaikkapa ruoholeikkurin jätteen tuoksua.
• kukat, kasvit ja puut alkavat herätä
• ulkonaoloa
• leffailua
• joskus jopa makkaranpaistoa
• ulkona kirjan lukemista
• valoa ja kirkkaita aamuja
• kesään kuuluisi päästä häihin. Ystäväni ovat jo menneet naimisiin ja tytär ei ole vielä löytänyt sitä oikeaa, joten häitä voi saada odottaa
• ruohonleikkurin ja moottoripyörien ääntä
• valokuvausta
  

Kesä voi olla vielä vaikka mitä. Kesä voi haikailua, romantiikan kaipuuta ja ystävien tapaamista. Kesä voi olla talviturkin heittämistä pois. Kesä voi olla...