seuraa...auringon kirkkaus... pelot ja lukko...

Blogini on näköjään koko ajan jonossa. Ei halua näköjään päivittyä. Outo juttu.

Eilen olin tyttäreni luona. Oli kiva vaan olla ja pitää sen ajan seuraa, kun hän laittautui ja valmistautui lähtemään ulos. Ja eipä tarvinnut kökkiä kotona.

Ulkona on kaunista ja aurinko porottaa oikein kunnolla. Vieressäni käveli muutama englanninkielinen, jotka ihmettelivät Suomen auringon kirkkautta tähän aikaan.

Aamulla Hesaria lukiessani törmäsin juttuun miehestä, joka änkytti ja silti pystyi asiakaspalvelutyöhön. Itsekin pelkään niitä tilanteita, vaikka mulla ei olekaan varsinaista änkytystä, niin osaan kyllä mennä lukkoon ja vähäsanaiseksi.

Pelot ovat kait voittamista varten. Meistä jokainen pelkää jotakin ja näiden pelkojen kanssa ei auta muu kuin elää. Elämä alkaa kapeutua liikaa, jos antaa pelon peikon viedä.