ken tahtoo leipuriksi...

Istun taas kirjaston koneella, joten kuvia ei tähän hätään sitten voi laittaa. Mutta ehkä sitten tekstiä ainakin.

Olen miettinyt, mitä tässä sitten voisin yrittää. Mulle tuli ihan hullu ajatus, että jospa kouluttautuisin uudestaan ja vaikka leipuriksi tai kondiittoriksi. Mulla on kova tarve leipoa jotakin, niin ajattelin, josko sitä voisi jotenkin hyödyttää. Sarjassamme kehittäviä ajatuksia.

Mulle on tullut sellainen päivittäinen rytmi, että herään kirkasvalolamppuun ja juon kahvit ja sitten suunnistan kirjastoon. Tänäänkin olen jo ehtinyt käydä uusimassa passini. Jännä tuo uusi juttu eli sormenjäljet. Nyt mulle tuleekin sitten sellainen biopassi.

Tänään ei ole ollut kuumia aaltoja. Ehkä nämä lääkkeet, luontaistuote ja estrogenivoide ovat auttaneet. Hm.

onpahan tullut koettua

Onpa taas kulunut pitkä aika kirjoittelusta. Tässä on vaan ollut kaikenlaista asiaa, mitä on pitänyt hoitaa, että en ole oikein jaksanut tähän perehtyä.

Töissä en ole enää ja mahdollisesti saan sen karenssin. Ei voi sitten mitään, mutta en halunnut menettää terveyttäni noin stressaavassa paikassa. Siellä oli johdossa ja työn jaossa tosi paljon vikaa.

Niinhän sitä sanotaan, että salama ei iske kahdesti samaan puuhun. No, nyt kävi sitten niin, että koin saman vaikean asian kaksi kertaa. Ja yhdessäkin olisi ollut ihan tarpeeksi kestämistä.

Työn haku on kieltämättä stressavaa, kun mua pelottaa mennä uuteen paikkaan, kun ei ikinä tiedä, mitä siellä taas kohtaa.

Ja olenpahan saanut myös nuo kuuluisat vaihdevuosioireet: hikoiluttaa, kuumottaa, mieli maassa ja vaikea nukkua hyvin.