Eilinen ilta kului siivotessa. Oli kyllä vaikea aloittaa ja vieläkään ei ole täysin valmista, mutta on suurpiirteisen siistiä. Kyllä siinä kuului alussa ärräpäitä, kun aloitin. Siivoamisen aloittaminen, jatkaminen ja loppuunsaattaminen on kyllä aina yhtä turhauttavaa. Siinähän seisot jätesäkki kädessä ja pyörittelet papereita ja muuta sälää ja valmista ei meinaa tulla millään, korkeintaan hermot menee. Miten ihmeessa siivoamisesta voi pitää? Kyllä mäkin pidän lopputuloksesta, kun saa vähän siistimmäksi, mutta itse prosessista en meinaa tykätä millään. Ja se päättäminen, mihin laittaa mitäkin, että ne myöhemmin löytäisi ja mitä laittaa hukkaan.
Olen insinöörin tytär, mitä ei ihan heti uskoisi. Tosin isälläni on taiteellinen puoli ja insinöörimäinen puoli, mistä olen ehkä perinyt kummastakin puolet. Kun voisi itse päättää, mitä perii vanhemmiltaan. Sitä kun luulee, että osaisi tehdä paremman koktaalin.
Siivous ja järjesteleminen on joskus vaikeaa, kyllähän sitä siivoaisi, mutta kuten totesit että laittaa tavarat niin jotta ne löytää myöhemminkin.
VastaaPoistatia, kyllä mä välillä siivoan ja nautin lopputuloksesta, mutta kun sitä sitten riittää ja tavaroille on vaikea keksiä paikkaa. Tosin mulla on hankaluus miettiä, mitä säilyttää ja mitä ei. Olisi varmaan opeteltava, hm.
VastaaPoista